Neljäs ja viides joulukuuta

Minua odotti kotona kokonaista kuusi pientä pakettia. Aivan ihanaa. Vähän joutui kärsivällisyys koetukselle, kun annan Aavan aina avata paketit ja kaikkia katsotaan ensin rauhassa, ennen kuin avataan seuraava. Näin lapsi opettaa aikuista. Aavan kalenteri oli matkassa mukana, mutta suklaakalenteriaarre häntäkin sentään kotona odotteli.

Tiinan kalenterin neljännessä luukussa oli tuota kauniin keltaista lastumateriaalia, oikein inspiroivaa. Viidennestä paketista löytyi sileäksi hiottuja kiviä, ihania!

Nasun kalenterin neljännessä luukussa oli ohuenohuita sahanteriä. Luulen, että teatterin lavasteverstaaseen saadaan aivan oikeita sahoja... Nuo ovat kaiketi kuviosahaan sopivia ja minulla on se työkalu vielä kesyttämättä. Jotakin pientä olen yrittänyt sahailla, mutta aikamoista nyhertämistä se käsipelillä on. Viidennessä paketissa oli mielenkiintoinen metallijutska. Se ainakin ensimmäiseksi pyrkii päästä teatterin näyttämön kattoon sellaiseksi jutuksi, josta voi roikkua lavaste-elementtejä. Saapa nähdä mihin se vielä päätyy.

Katriinan neljäs luukku kätki sisäänsä ihanan sydänkakun, jonka päällä on omenaa, appelsiinia ja sanokaahan, mikä tuon pilkullisen, pinkkikuorisen hedelmän nimi olikaan... papukaija tulee sanana mieleen... Viidennessä paketissa oli puolestaan kaunis pieni tarjotin-alusta. Todella kaunis koristeleikkaus reunassa ja väritys juuri tuollaista kaunista vanhaa metallia.

Kiitos taas!