Sunday, June 28, 2015

Lisää pihaa - More space outdoors


Niinhän siinä kävi, että tarvitsimme vähän lisää ulkotilaa, kun sain sopivasti istutuslaatikon tyhjäksi. Aamulla oli kaunis täplikäs valo.

Well, I just had to have a bit more outside space. In the morning there was this lovely, speckled light.


Poistelin puusta aika lailla oksia, mutta on se vieläkin sopivan rytöinen. Pitäisi leikata myös pituutta, mutta en raaski, kun se on täynnä nuppuja.

I pruned the tree quite a lot, but it's still suitably bushy. I really should cut the length too, but I cannot just yet as there are flowerbuds all over.


Oikealla olevan, lamoavan pikkupuun kietaisin varovasti kaaritukien päälle, jotta sain vähän ilmaa sen juurille. Minusta se on parempi noin ja nyt tuolla on kivat portit, joiden alta voi kulkea. Vielä kun saisin päätettyä mitä teen maapohjalle vai teenkö mitään. :)

I tied the small tree on the right gently on wire arches to get a bit more air at its root. I prefer the look and the dolls can also go through the "gateways". I should decide what I'm going to do with the base if anything. :)



Vatipihalle kieputtelin aidan tikuista ja rautalangasta. Tiilet kastuvat hauskasti, kun kasveille antaa vettä. Sillan kansi on jo kuivumassa painon alla ja parvekkeella kihisee puun vanhennuskeitos. Niin, jos joku muukin innostuu liottamaan teräsvillaa etikassa saadakseen harmaannutusainetta, niin muistakaahan jättää lasipurkin kansi raolleen. Siellä syntyy kaasua ja vähän lämpöäkin, kun seos reagoi. Tulee painetta purkkiin, jos kansi on tiivis. :)

I tied a fence for the bowl-garden from sticks and wire. The bricks get wet when I water the plants. I have the bridge deck drying under pressure and a glass jar filled with vinegar and steel wool to make the wood grey. If you want to try that too, remember to keep the lid a bit open as the reaction produces gas and if the lid is tight, there's going to be pressure. :)

Saturday, June 27, 2015

Ulkotila edistyy - Outside space progress


...ja hyvää Pride-viikon loppua kaikille! Minun pienoismaailmassani on kaikenlaisia pariskuntia ja tasa-arvoinen meininki ja sellaista toivomme oikeiden ihmisten maailmaankin.

We have Pride-week here in Finland now and I wanted to celebrate it in miniature too. In my miniature world there are many kinds of couples and equal rights and that's what we want to see in the real people's world too.


Laitan tänne muistiin noita kasveja. Taustan puina esiintyvät pensashanhikki 'gold finger' ja maruna 'artemisia perfum d'Ethiopia'. Havupuupuskana esiintyy pikkuruinen sinikataja 'blue star', taustalla timjamia, mutta etuoikealla olevan kasvin nimi pitää vielä tarkistaa (ja sehän on hopeaputous, vaikka tämä lajike onkin vihreä). Reunoilla sammalta ja kanervaa ja pikkuruisia rikkakasveja. Toisessa vadissa lisäksi mehitähtiä, niidenkin nimi pitää tarkistaa, jos vielä löytyy.

Some of the plants I used: artemisia perfum d'Ethiopia, juniperus squamata blue star, dasiphora fruticosa 'goldfinger', dichondra argentea, thymus vulgaris and then mosses and small weeds I gathered here and there.


Näiden tiilialueiden tekeminen oli hurjan hauskaa. Tasoitin ensin mullan, sitten rouheampaa hiekkaa tiilialueelle ja ladoin tiilit. Lopuksi sirottelin päälle hienoa järvenpohjan samettihiekkaa ja tuputtelin sitä väleihin ensin pensselillä ja loput puhaltamalla. Tuohon keskelle voisi upottaa lipputangon taikka vain ison päivänvarjon.


Laying the bricks was very much fun. I leveled the dirt (approximately) and spread a layer of a bit coarser sand on it. Then I stacked the bricks and stones and sprinkled very very fine sand on them. I used a soft paintbrush to coax the sand into the crannies and then blew the excess off. I'm thinking of putting a flag post or a big umbrella in the middle.


Tässä näkymä vadilta toiselle. Rakennan väliin sillan, jotta nukkien on helppo kävellä paikasta toiseen. 

Here's the path from one basin to the other. I'm planning a bridge in between.

Kartanokierroksella osa 2 - Visiting two manor houses part 2


Heleenan toinen, vielä tekeillä oleva kartano on, jos mahdollista, vieläkin upeampi kuin Heleenelund (vierailusta siellä on juttu pari postausta taaksepäin). Eteisaulan portaikko marmorilattioineen. Lentäjäpoika, venäläistä ruhtinassukua, on Mette Möllerin upean upea nukke. Vietetäänköhän täällä kohta kihlajaisia?

Heleena's big manor house is still under construction. It is even more grand than Heleenelund, where we visited a couple of blogposts ago. The young aviator, of Russian aristocracy, is a fabulous doll made by Mette Möller. I wonder if there will be an engagement announced soon?


Ruokasalissa majailee emigranttipariskunta, jotka ovat kaiketi täällä vallankumousta paossa. Rouvan mytreähkö ilme selittyy sillä, että herra ei ollutkaan valtavan upea naimakauppa korskeudestaan huolimatta. Lähisuvun rahat alkavat olla pelattu, mutta minkäs teet. Onneksi on tämmöistä kaukaisempaa sukua, että sentään katto pään päällä eikä tarvitse elämäntavasta kokonaan luopua. Nämäkin nuket ovat Mette Möllerin tekemiä.

In the dining room we met an emigrant couple fleeing from the revolution. The Madame looks a bit annoyed, but that's understandable as the match with the brash officer was not as good as it seemed to. The family money is almost gone. Wonderful to have distant relatives of weath though, still a roof above and no harsh life-style changes. These two are also made by Mette Möller.


James keskustelee Lady Alinen kanssa. Dixiehän on suotuisalla tuulella. Sillä on nimittäin paha tapa räksyttää tuntemattomille miehille ja käydä tarvittaessa lahkeeseen kiinni.

James discusses with Lady Aline. Dixie is acting nicely today. She tends to bark at gentlemen she doesn't know and might catch their trouser leg too.


Elsie keskustelee liikeasioista kartanon emännän ja tämän äidin kanssa. Elsie toimittaa kukka-asetelmia näinkin hienoihin ympäristöihin.

Elsie meets the Lady of the house and her mother. Elsie often delivers her flower arrangements here. 


Rouvalla on pettämätön tyylitaju ja sen verran suhteita Pariisiin, että viimeisetkin virtaukset näkyvät kartanon koristelussa.

The Lady is very particular and her contacts in Paris make sure she has the latest fashions represented in her manor house. All made in the best possible taste, of course.


Sekä kartanon rouva (harmaa-musta asu) että rouvan äiti (mustissaan)ovat Marcia Backströmin tekemiä nukkeja. Niin ilmeikkäitä ja hienoja. Mutta niin on Elsiekin.

Both the Lady (in grey and black outfit with the wonderful hat) and her mother (in black with a dog made by me) are made by Marcia Backström. I love how expressive and detailed they are. But so is Elsie, made by Taru Astikainen.


James tutkailee salongin yksityiskohtia. Tämäkin oli oikein antoisa vierailu antiikkiliikkeen linjaa ajatellen.

James studies the details of the parlor. This was a wonderful visit to adjust the selection in his antique store.


Pikaisiin näkemisiin!

Farewell! 

Friday, June 26, 2015

Minipihanurkkauksen alku - Beginning of a miniature garden nook


Vielä tämä on tämmöinen mutainen camping-alueen nurkka, mutta eiköhän se tuosta muutu kutsuvammaksi. Aloin sommitella sinkkivatiin minipihan nurkkausta. Niin kivaa! Pöytä on vanhaa Bodo Hennigiä ja tuolin sain Petralta joulukalenterista.

This is still a bit muddy-looking place, but I'll trim this and that and make it more usable. It will hopefully become a bit more inviting too. I started by planting this and that into a zinc bowl. This is so much fun! The table is vintage Bodo Hennig and the chair made by Petra.


Kranssi näyttää tältä kuivuttuaan pari päivää. Kannattaisi varmaan kuivattaa tasossa ja sitten vasta ripustaa, jos haluaisi sen pysyvän pyöreänä.

The flower wreath looks like this after two days. If you want it round I guess you should dry it on an even surface and hang it when dry.

Thursday, June 25, 2015

Kukkakranssi ovikoristeeksi - Wreath of flowers


Oikeita kukkia riittää nyt askarteluleikkeihin ja mikäs sen hauskempaa. Sitaisin ovelle muhkean kranssin ja nyt kokeilussa on, kuivuuko se nätiksi.


There's enough flowers to play with everywhere and that is one of the best things in Summer. I made a wreath for the dollhouse door. I used a base of paper-covered wire and tied the small flower bunches with cotton thread. Metal thread would be more handy, but I want to see if this wreath would dry out nicely and the base tends to be more visible with dried flowers. cotton thread is more subtle.


Käytin pohjana paperipäällysteistä rautalankaa ja sidoin kranssin puuvillalangalla. Ohut metallilanka olisi ehkä helpompi käyttää, mutta kuivattuna kranssinpohja vilkkuu sieltä ja täältä. Puuvillalanka ei hohda sieltä häiritsevästi, toivon niin.

Kerron kyllä miten kävi, kunhan kranssi kuivuu. :)
I'll let you know how it looks like when dry. Now after one night it's droopy, but nice. :)

Tuesday, June 23, 2015

Mittumaarin lettukestit - Midsummer pancake party


Rysänperän suvijuhlien jäljiltä tuntui mahdottomalta siirtyä arjen aherrukseen ja tänäänhän vasta se perinteinen juhannusaatto on. Meillä päätettiin pitää pienet pihajuhlat ja tyttösten toivomuksesta paistettiin aimo kasa lettuja. Koko pikkuisen kaupungin tunnelma on terhakoitunut kummasti, vain Jusu on tavallista vaisumpi, vetäytyy syrjään ja huokailee haikeasti.

We wanted to throw a small party to gather friends in our garden and celebrate Midsummer. The girls wanted to fry pancakes and so we did. 


Teehuoneen Anja toivoo, että ensi juhannuksena teehuone olisi jo auki kaikkien kokoontua. Rakennusaikataulu kun on venynyt ja venynyt. Niin se usein on, kun vanhoja rakennuksia aletaan kunnostaa ja laajentaa. Maggie pohtii, josko sirkuskoululaiset olisivat vihdoin tarpeeksi taitavia esiintymään isommallekin porukalle. Faunius lupaa auttaa eläinten kanssa, jos niitä päätetään hankkia esitykseen mukaan.

Anja from the tearoom hopes that she could open the place finally for everyone to gather in. The building has been delayed again again. You know how it is with old houses. Renovating and adding on takes time.... Maggie wonders if the circus school students would be ready to perform for a bigger audience.


James pitää huolta Kallesta, hakee huivin kaulaan, ettei flunssa pääse palaamaan.

James takes care of Charles, bringing him a scarf to keep him warm in his pajamas. His summer flu must not come back.


Tarjolla on lettuja hillolla ja mustikkapiirakka pakastimen viimeisistä löydöistä. Tytöt keräsivät kukkakimput kannuihin. Kesän suuria iloja on se.

Pancakes with jam and a pie from the last blueberries from the freezer. The girls picked flowers for the jugs. Such a summery sight.


Cisse ja Mary taitavat olla pari.

I guess Cisse and Mary became an item.


Mutta ei Cissen vanha heilakaan ole yksin jäänyt. Pitäköön vaan varansa tämän tohtorin kanssa.

But Cisse's old fling is not alone. She should be careful with this doctor though.


Oikein hyvää Juhannusta kaikille!

Wonderful midsummer to you all!

Kannu/Jug: Mostly Art




Monday, June 15, 2015

Suvijuhlat - Miniature Midsummer Ball

Juliste: Elias

The poster says it all: Midsummer ball at Rysä harbour on Sunday, June 14th. In the dance pavillion playing Laimi Lyydia and the Yearning Cavaliers plus other performances. Refreshments available.

You really should see the photo compilation linked at the very end of this post. Aino and Jaakko made it. (Pause it a bit first so that it shows the photos clearly and double-click, if you want to see it full-screen.) There's some explanation of the whole happening around in the middle of the post.



Kun lähtee hyvissä ajoin, ehtii ottaa aurinkoa ennen kuin tapahtuma alkaakaan. Sitten vain juhlamekko päälle ja tanssimaan.


Meidän kylältä paikalle ehti heti alkuun myös Cisse ystävättärineen. Mutta kuinkas kävikään? Neidin nähtiin kävelevän pian pois paikalta ja Cisse jäi yksin rannalle tuijottamaan merelle.


Seuraavana tulivat Faunius ja Miinu Maggien seurassa. Miinu halusi istua katsomaan rannan vilinää rauhassa, mutta Maggie lähti kiertelemään ja katsomaan löytäisikö hän tuttuja. Väkeä alkoi kerääntyä jo runsaasti paikalle.


Muutama sana tulikin vaihdettua Filemon Pykälän kanssa siinä maisemaa ihaillessa. Filemon seisoi itsekseen ihan rauhassa ja tuntui pohtivan jotain. Hiostava peruukkikin oli saanut jäädä Rysän seinustalle.




Teehuoneen Anja kävi tervehtimässä Cisseä komea juhannusseppele päässään. Ne tuntuivat olevan tämän juhlan muoti-ilmiö. Anjaa vähän hymyilytti, kun useammatkin silmät hakeutuivat katsomaan kylän nuorta kapinallista.



Vihdoin tuli aika julistaa juhlat alkaneeksi, orkesteri aloitteli ja hyvältä kuulosti! Ihan hetken kainosteltiin paviljongin reunamilla.


...mutta kyllä, kerrassaan loivat Laimi Lyydia kaipuun kavaljeereineen upean tunnelman ja tanssimaan oli pakko päästä! Miinu ja Faunius ottivat keskeisen paikan vähän hitaampana parina ja antoivat muiden viilettää paviljonkia ympäri.

Kuva: Liisa Haukijärvi
Erityisen jännittävältä tuntui, miten puhaltajaporukka meidän kylältä pärjäsi. Harjoittelu oli jäänyt lyhyeksi koko orkesterilta, mutta puhaltajat imaistiin porukkaan sellaisella kiireellä, että heikotti. Onneksi sirkuksen säestäjinä toiminut porukka oli tottunut yllätyksiin ja paikkaamaan harjoittelun puutteen nopeilla reflekseillä.


Cisse nappasi Tessan mukaansa ja voi miten hänen hiuksensa hulmusivatkaan!


Taustalla romu... tai siis antiikkikauppiaamme James tanssii teehuoneen Anjan kanssa. Vanhoilla ystävillä riittää juteltavaa tanssin pyörteissä.


Tuskin ehtivät Tessan kanssa lopettaa, kun Cisse pyysi sopivasti perässä kulkevaa Lindaa tanssiin. Katse vaan jo tuntuu etsivän seuraavaa. Aijai!


James ei halua luopua tyylistään, mutta kuumahan siinä tulee pyöriessä. (parhaassa iässä miehellä alkaa elintaso näkyä vyötärön seudulla, mutta ei sille tarvitse alistua, jos vaikka linjakkaan pitkänhuiskean takin laittaa...) Hän kiertää rannan kautta kohti satamakapakka Rysää, josta on kuullut paljon hyvää. Mutta kukapa kaunotar tuolla kävelee ja aivan yksin mietteissään? Jamesin on aivan pakko pyytää tyylikästä neitoa tanssimaan ja suoraan siinä hiekalla. Miksi lähteä tungokseen, kun voi tässä viettää hetken melkein kahdestaan ja keskittyä toiseen? Noihin silmiin voisi upota...




Corallakin on kukkia kutreillaan ja hänen askeleensa kulkevat paviljongin taa toista reunaa. Hyvä ettei kompastu, kun katse pysähtyy ja ajatus katkeaa. Kuka kumma täällä yksin istumassa ja ja ja... miten minä nyt näin? Siinä sitten seistään ja voi miksei tule mieleen mitään sanottavaa. Posket punehtuneina Cora nyökkää ja jatkaa matkaa. 


James on jatkanut omaa kierrostaan kuin lumouksesta heräten ja huomaa Coran kävelevän vastaan jotenkin poissa tolaltaan. Jamesin pipo on pudonnut jonnekin matkalle, mutta tanssitahtoa riittää. No, melkein naapurin kanssa ei tarvitse nolostella harvenevaa päälakeakaan. Se on tullut nähdyksi jo moneen kertaan.

Kuva: Marja-Liisa Ranta
Hui, miten tuntuu jaloissa tanssiminen. Miinu haluaa istahtaa taas. Hamekin jotenkin meinaa valahtaa. Pitäisiköhän meidän lähteä jo kotiin ja jättää tilaa nuorempien temmeltää?



Cissekin käy viilentymässä, mutta huh! Rysän nurkalla seisoo Helena vähän erillään muista, niin kiehtovana. Ja juuri silloin alkaa soida Hopeinen kuu.


Vladimir saa viulun soimaan kuin unelman, Laimi Lyydian tunteikas ääni kantaa vahvana yli rannan ja mitä kummaa? Aukustista on kehkeytynyt oikea kitarasankari. Miten lie käynyt, kun on noin sinut soittimensa kanssa. Onkohan kauppa-ala katkaissut lupaavan muusikon uran?


James ja Maggie ovat loistava tanssipari, pituuserosta huolimatta. Maggie tanssii lähellä partneriaan, ylväänä kuin nuori varsa. Ryhti säilyy vaikka mikä tulisi.

Kuva: Susanna Tunturi-Anttila

Cisse on hakeutunut taas jo jäähtyneelle rantakivelle. Linda tulee Mary käsipuolessa. Eikö se nyt millään tajua hakea?



Vihdoin tajusi!


Käsivarsillas pyörin. Sanoja ei tarvita.


Katse kertoo kaiken.







Nukkekotitapahtuma Suvijuhlat kokosi Espooseen viitisenkymmentä innokasta harrastajaa ihailemaan Erja Helanderin valmistamaa satamaa tanssipaviljonkeineen kapakoineen ja lippukioskeineen. Aino Joensuu järjesti orkesterin ja musiikin, joka tapahtumassa soi aivan oikeasti ja nostatti tunnelman kattoon. Seija Syrjälä järjesti tilan ja ruokahuollon koko revohkalle. Mukana oli muitakin talkoolaisia, joille kaikille kuuluu valtavan iso kiitos järjestelyistä. Meillä oli maailman ihanin päivä, kun saimme tulla nukkinemme ja hahmoinemme ja vallata tilan kaikille tapahtumille, jotka siellä vaan ottivat ja tapahtuivat. Askartelimme myös, nauroimme ja kuvasimme ja ihastelimme aivan lääpällämme paviljonkia ja saimme olla ja tehdä ja tutustua ja luoda. Jos tämä ei ole yhteisötaidetta niin mikä sitten on?

Doll's house event "Suvijuhlat" gathered together about 50 miniature enthusiasts to Espoo, Finland to celebrate our amazing hobby together. Erja Helander made the most amazing setting, the beach, the harbour with it's bar, the dance pavillion and all the nooks and crannies for the events to take place in. Everything was so perfect and beautiful! Aino Joensuu arranged the band and also the music we enjoyed there. There was nostalgic finnish dance music playing the whole event and it really uplifted the scene. Seija Syrjälä arranged the space and delicious food for the whole gang. There were others organizing too and they all deserve huge thanks! We had the best time together. We made things, we laughed, we admired the beauty of the setting. We were allowed to come with our dolls and characters and take over the stage, let things happen, meet each other and make our miniature worlds come together. You cannot believe all the stories that went on. It was a day full of creative happiness. If this is not art, I don't know what is. Communal art in it's best possible form. 



Aamuyöllä aistein avoimin, eli paluu kotiin




Nurkkaan mokoma hame, mutta ei vielä nukkumaan. -Istutaan hetki pihalla ja kuunnellaan, kuinka mustarastas laulaa. Eihän sinun tule kylmä? -No ei.


-Hohhoijaa, minne nyt, minä olin kuule nukkumassa. Ai että en voi tuhlata aamun kauneutta nukkumalla? No, kerro nyt sitten kaikki seikkailusi. Mahtoi olla hienot tanssiaiset, kun on tuollainen katse. Olisin tullut mukaan, mutta kun flunssa kaatoi. (Oikeasti Charlesille - tai Kallelle piti tulla raidallinen kesäpuku, mutta kun ei tullut. Tuli pyjama. Minkäs teet?)


Linda ja Cho jäävät talon nurkalle hetkeksi. Heillä riittää kikateltavaa illan tapahtumissa. Lavalta näkee yllättävän paljon ja voi seurata kuka tanssi kenenkin kanssa. -Ei siellä ollut ketään TOSI ihanaa, mutta ihanaa oli, yhtä kaikki. -Samaa mieltä.


Maggie saattaa Anjan teehuoneelle ja jatkaa siitä vielä omaan kotiinsa nukkumaan. Mitenköhän tässä on näin päässyt käymään. Rouvat eivät ole oikein voineet sietää toisiaan, mutta juhlan tunnelmat ovat pehmentäneet heidän suhtautumistaan. Sopuisa tunnelma.


Yusuf (Jusu vaan) ei pysty oikein ajattelemaan selkeästi. Mielessä väikkyy keltaista ja pilkullista ja pitkä punainen tukka. Niin vikkelästi tanssivat sirot sormet koskettimilla. Voi tätä välimatkaa. Soittaisiko vielä hetken? Tästä voisi irrota sävelmä.


Jaa-a, nyt en osaa kyllä sanoa, mitä tästä tulee vai tuleeko mitään. Ei se lumous tainnut ihan kokonaan jäädä paviljongin katon alle. Cisse uskaltaa vihdoin katsoa silmiin.



Ja olihan siellä vielä muitakin mukana!



Tanssiessa tungoksessa on otettava koko tila käyttöön, taivutukset vaikka kaiteen yli.


Oi miten sopiva nuori pari he ovatkaan! Meidän koirapianisti ja kissaprimadonna tapasivat Gilesin ja hänen ystävättärensä.


Kettuperheen äiti ja isä olivat taitava tanssipari ja mukavaa seuraa ja sammakkonoita Seela taustalla osoittautui ihanaksi henkilöksi.

Kiitos kun sain käyttää kuvianne, Liisa, Marja-Liisa ja Susanna! 

Tässä vielä Ainon ja Jaakon tekemä tunnelmallinen kooste illan tapahtumista (kun pitää paussilla hetken aluksi, kuvat näkyvät terävämpinä ja tuplaklikkaamalla saa koko ruudun version päälle):