Matto oli jo aika hyvällä mallilla, kun yhdistelmä sakset ja pieni ihminen tuli väliin.... siististi tuli leikatuksi reunat työstä pois. Ei taida tulla mattoa, mutta huutoa tuli ison ihmisen suusta. Onneksi vain hetken verran. Ensin meinasi roskis kutsua tätä, mutta nyt mietin jo, että tuon kun pistelee loppuun, niin siitä saa vaikka yksinkertaisen seslongin päällisen tai jonkin muun istuimen päällisen.
The carpet was coming along just fine, when the combination of scissors and a small child took action.... I found myself shouting out loud, was so angry for a moment, but only a short one luckily. First I thought that I'll throw it away, but I think there is enough to cover a simple chaise longue or something like that after I finish it.
10 comments:
Kääk, tästä mä oon nähnyt painajaisia joskus... Saahan siitä vielä vaikka mitä, jos positiivisesti jaksaa ajatella ;D
Kids!!! School holidays here so I find myself shouting often, my two kids just live to annoy each other. I'm surprised you haven't heard me on the other side of the world!
Mercedes
Voih ja voih, minunkin sieluani ihan riipaisi! Pieni ihminen oli varmaan sitä mieltä, että se on valmis nyt, ja mitäpä siihen sitten muuta kuin äidin on pakko yrittää miettiä sen olevan valmis Joku. :)
Muistuupa mieleeni että itse leikkasin aikoinaan äidin parhaasta pöytäliinasta keskeltä pyöreän palan kun tarvitsin kangasta käsitöihini... ;)
My son is grown up!!!! I miss my little child but how much more restfull is my life now. The carpet is really beautyful, I love the colours and pattern.
Rut ro! That is a bummer, big time!
I know how you feel, when my son was little he broke my porcelain sink for the bath. After he was told not to touch my minis! :(
They grow up way too quickly.
He felt so bad, I couldn't punish him.
Vedät vaan syvään henkeä ja muuata suunnitelmia... kyllä se siitä..
Moi, toisaalta tämmöisistä jutuista muistaa elettyä elämää pienten kanssa. Meillä Pietari teki kerran itse märkähuovutusta mun 200€ villoista ja silkeistä keittiön lattialla onnellisena "mää huavutan" :)
Voi sua!! Tuo kun vielä on niin aikaa vievää hommaa! Mut just joku penkin päälinenhän voisi toimia..
Muistan kun tein kieli keskellä suuta pieniä muumimukeja massasta ja jätin ne ylösalaisin pöydän päälle kuuvimaan.. kun tulin keittiöön takaisin, oli Verneri liiskannut ne kaikki omaan massaköntsäänsä.. "Äiti, mää tarttin vähän lissää massaa!" :D
Voi ei! Lasten kanssa kyllä sattuu ja tapahtuu.
Näköisnukkesi on upea!:)
Such a beautiful carpet, and I'm so happy you quickly thought of a new use for it! Definitely would have been very sad to throw it away, though I do know the frustration at times when you do feel like throwing something away in that first moment of tragedy.
Post a Comment