Galleria Lyhty edistyy - Art gallery Lantern progress

Minun pienen galleriatilani muokkaaminen lyhdystä jämähti muutama vuosi sitten. Haluan tehdä kirjaa varten laattalattian, jossa pitää haluamani kuvion takia olla aika tarkka. Ajattelin vähän harjoitella tämmöisellä projektilla, jossa minkään ei tarvitse mennä ihan suoraan. Eikö ole hauska miten nämä menevät kimpuissa. Taru piti juuri viikonloppuna lattialaattakurssia Helsingissä. Oi, jospa oisin saanut olla muu-kaa-naa. :)

I started building a small gallery of a lantern a couple of years ago, but soon lost interest. Now I need to make a tile floor for the book that needs to be quite neat and straight. I wanted to practise with a floor like this, where nothing needs to be straight.

Laasti loppui kesken, mutta haitanneeko tuo. Pursottelen kolokohtiin jotain, kunhan lattia kuivuu ja pääsen mallailemaan. Laattoina on sekalainen kokoelma itse tekemiäni keramiikkalaattoja, Taru Astikaisen tekemiä kukallisia kaunokaisia ja massatuotettuja lasi- ja tiililaattoja.

I ran out of mortar, but no worries. I'll pipe something to the holes when the floor is dry if it bothers me. The tiles are a mix of ceramic tiles I've made myself, some gorgeous tiles made by Taru Astikainen and some mass produced glass and brick tiles.

Halusin tähän kaksi umpinaista seinää, joista alakuvan oikealla oleva on ulkopinta ja vasemmalla on seinä, joka tulee Anjan teehuoneen lisäsiipeä vasten. Sekä ulko- että sisäpuolia pitää vielä muokata. Tänne on kulku siis teehuoneelta. Ensimmäinen näyttely on jo pitkälti suunniteltu, mutta avajaiset saattavat siirtyä loppukesään muiden projektien tieltä. Nimi tällä silti jo on, eli Galleria Lyhty palveluksessanne. :)

I wanted two solid walls, so I took two glasses out. The wall on the right is outside wall and on the left will be connected to Anja's tea house annex. You can get in the gallery through the tea house only. All the walls need some work still. I've pretty much thought through the first exhibition, but I think the opening will be late Summer, as there are projects to finish and we're moving house (hopefully) on June. Well, the gallery has a name already. Lantern it is as you might expect.

Salaisuuksia - Secret house

Minä olen maailman huonoin pitämään mitään salassa. Olen hiljalleen tekemässä kirjaa nukkekodin rakentamisesta. Kirjan pitäisi ilmestyä suunnilleen lokakuussa. No, siinä ei ole mitään salaista, mutta kun tekee mieli pistää tänne muistiin kuvia kirjaan tulevien talojen rakentumisesta ja kertoa kaikki kommellukset jo nyt matkan varrella! No, ehkä tämmöiset pikkupalat sallitaan aina silloin tällöin. :)

I'm terrible at keeping secrets. I'm slowly making a book on building a doll's house. It will come out on October...ish. That is not a secret, but I'd like to post pictures of the houses I build and tell you everything and that's not good. Well, I suppose a sneak peek now and then is all right. :)

Sininen huone - The blue room

Tämä huone on se, johon Seelan käsityöliikkeen piti tulla. No nyt tuli jotain ihan muuta.

This is the room, where Seela's yarn shop should have been. It will be something else now.

Tiedän jo, että tila on ollut joskus keittiö. Sininen väri on valittu karkottamaan kärpäsiä ja laatat kestämään kulutusta ja sotkua. Lattialla on kaikenlaista jämälaattaa, se on oikeastaan aika epäonnistunut, mutta kun seinät ovat noin, niin se jotenkin passaa.

At this stage I know only that the room has been a kitchen. Blue walls to repel flies and tiles to last the wear and tear. The floor has different kinds of leftover tiles and it's not very good, but when I did the walls like this, it works.

Takaseinän laattariviin olen aivan rakastunut. Siellä on Taru Astikaisen käsin tekemiä laattoja ja sitten massatuotettuja printattuja laattoja. Yhdessä ne riittävät juuri ja toimivat minusta mainiosti kimppaan.

I just love the row of tiles on the back wall. There are some hand made tiles by Taru Astikainen and some mass produced printed ceramic tiles. Together there's just enough and I think they look lovely.

Talo näyttää nyt tältä. FB:ssä puhuttiin, miten muuttoa tapahtuu helposti jo ennen kuin talo on valmis. Huonekaluja ja minun tapauksessani nukkeja ilmestyy paikalle omimaan tilat. No, nyt on toisenlainenkin tilan valtaaja meillä. Frida toivoisi vähän isompia huoneita ja viihdytystä.

The house looks like this now. We talked about how furniture and in my case dolls tend to move in before the house is finished. Well, I have a different kind of space occupier now. Frida wishes to have a bit larger rooms and lots of entertainment.

Ovikokeilu - Painted door

No nyt on tällä seinustalla listat ja lattia on kyhätty. Tänne sopii minusta tämmöinen yksinkertainen biltematikkulattia. Kokeilin onnistuuko oven koristemaalaaminen pimeässä ja kaukaa, sillä väliovia ei saa irti niitä rikkomatta. Ei onnistunut kauhean hyvin, mutta kelpaa kuitenkin. Ei se oikein sovi seinän kanssa, mutta kyllä se sinne kaikkien hyllyjen ja lankojen taa sopivasti peittyy. 

I wanted to see if I could paint the door in the dark and from quite far. I cannot take the doors out without breaking them. Very almost there, but I like the hippie vibe. There is going to be shelves and yarn everywhere anyway, so it'll be less prominent.

Minulla oli enää pieni ruttuinen jämäpala tuota ruskeapohjaista tapettia. Se osui silmiin ja halusin sen ilman muuta tänne rikkomaan tilkkutäkkitapetin pienikuvioista meininkiä. Onhan se ihan kamala, mutta jotenkin toimii. Peräseinällä ei ole lattialistaa vielä, kun ensin pitää rakentaa ovi. Ikkunat vielä ja sitten tämä huone alkaa olla kasassa. 

I had a small, wrinkled piece of the large-print wallpaper, but I wanted to add it to this room to give a bit of oomph. It is ghastly, but I think it works here. One door and three windows to go and this room is done.

Sarvisaniaisia ja hajamielinen rakentaja - Staghorn ferns and a happy mistake

Kas, nytpä meillä ollaan oikein trendikkäitä. Kävelylenkillä silmiin osui melko sopivia jäkälänriekaleita, joista kokosin pari sarvisaniaisistutusta. Paperista leikkaamalla tulisi varmaan paremman näköisiä, mutta nämä käkkärätkin ovat jotenkin hellyyttäviä.

Now this is trendy, I think. I planted a couple of staghorn ferns to hang somewhere. :) I suppose they would look better made from paper, but I almost stepped on scraps of lichen that nearly look the part.

Rakentamisessa voi sattua kaikenlaista. Vaikka sellaista, että innolla tapetoi paperipalasista tilkkutäkkitapettia käsityöliikkeen seinään, kunnes huomaa, että on tapetoimassa Anjan makuuhuonetta eikä sitä käsityöliikkeen huonetta. O-ou. No soppahan siitä syntyi ja jopa kalabaliikki. Anja aivan raivona, että ei missään tapauksessa tämmöisiä värejä hänelle ja Seela harmissaan, että tämä oli kyllä hänen seinänsä tämä. Papereita tietysti niin naftisti, että uusintaan ei riittäisi koko tilaan. Onneksi voi lepyttää leidit, kun tajuaa, että eihän tässä tarvita kuin neljä oviaukkoa lisää, kaksien porrasaukkojen tukkiminen, uusi portaikkosiipi talon taakse, kahvilasiipi, jonka päälle Anja saa uuden makuuhuoneen ja ongelma on ratkaistu. Yritän hillitä asujaimistossa noussutta torni- ja kattoterassi-intoa. Saa nähdä mikä taho siinä väännössä voittaa.

I was papering a patchwork wall for Seela's yarn store when I noticed that I'm actually papering Anja's bedroom. Oh my, what a mess. Anja will absolutely not live with a bedroom coloured like this and Seela is mad as this was the wall she wanted and of course there is way too little paper to make it again. Well, all I need is 4 new doorways, a stairway on the back of the house, an addition for the teahouse and a new bedroom for Anja above the addition. Problem solved. I try to stop the demands for a tower and a roof terrace, but we'll see who will win. There really cannot be too many towers. :)

Dolores on uudistunut! ...ja muutakin uutta - New things

Pihalla kohtaavat Natalia ja Lauha. Lauhalla on uusi mekko. Neuloin sen näyttelynavajaisiin Verkarantaan, mutta kävikin niin, ettei Lauha tohtinut tulla sinne väkijoukkoon vaan kierteli itsekseen aivan muualla. No, mutta mekko tuli tehtyä. Langassa on metallinhohdetta mukana, oli kiva kokeilu tuommoisesta mohairsekotteesta.

Natalia meets Lauha outside. Lauha has a new dress. I knitted it for the opening of the exhibition, but Lauha didn't want to attend as there were far too many people for her taste. Well, the dress was a nice variation, the yarn has a bit of metal sparkle and it is really fluffy mohair-mix.

Sisällä Fauniuksen keittiössä. Natalia on kuullut uutisen, joka kiinnostaa kaikkia.

Inside the Faunius' kitchen. Natalia has heard news that we all are excited about.

Nukkekotitarvikekauppa Dolores on uudistunut. Käykääpä ihastelemassa uudet sivut. Kuvat ovat nyt sen verran isot, että meinaa väkisin tulla heräteostoksia. Annoin Krizzelle käyttöön joitakin kuvia jutuista, joita olen tehnyt Doloresin myymillä materiaaleilla, kuten tämän bunka-maton.

There's a net shop of miniatures and materials in Finland called Dolores and their site is all new and shiny after some changes. I gave a couple of photos to Krizze of the things I've made with materials I've bought from Dolores, like this carpet.

Jotakin aivan uutta on rakenteilla. Frida-kissakin kävi tutustumassa, kaatoi portaat, jotka olivat tuolla nojallaan, työnteli niitä ulos, meinasi alkaa metsästää sormiani ja totesi: Minun maja. 

Something new is starting here. Frida the cat came to see the construction, dropped the stairs leaning on the pole there, tried to push them away and almost started to catch my hands. She clearly thinks it's her hut.

Tyttö, joka karkasi sirkukseen - Girl who ran away from home... to circus

Tässä on Natalia. Meidän sirkuksen omistaja ja norsumies, Gabriel Kesäniemi vokotteli häntä liittymään joukkoon jo kuukausia sitten, mutta ei, Natalialla oli muita suunnitelmia. Hän matkusti aivan toiselle puolelle Suomea elämään aivan toisenlaista elämää. Vaan kuinkas sitten kävikään? Veri alkoi vetää esiintymään ja varsinkin kiertämään. Ei siinä muu auttanut kuin pakata laukku ja lähteä. Ja nopeasti, ettei tulisi toisiin aatoksiin.

Nyt hän on täällä ja totuttelee säännölliseen treeniin tauon jälkeen. Venyteltävä on.

Vähän vielä...

Vähän pitemmälle.

Kun on päättäväinen mieli, niin kaikki onnistuu!

(Jos joku ihmettelee jalkaterän linjaa, niin voin kertoa pienen salaisuuden. Sukkien alla hänellä on korkokengät! Aika hyvin peittyvät sinne, mutta kyllähän se vähän kömpelöittää jalkaa.)

This gorgeous doll made by Taru Astikainen travelled across Finland to live a completely different life, even though my Circus master, Gabriel Kesäniemi tried to lure her to join the circus. Well, sometimes it happens in life that you have to try something else to see what you really want. After months of thinking things over she knew that she had to perform and here she is, trying to get in shape after a long break. Lots of stretching ahead. :) But with a determined mind everything is possible.

(Oh, and she has high heels under her socks.... in case you were wondering about the line of her feet)