Wednesday, February 17, 2010

Pikkuinen - Little one


Tein pikkuisen nallen. Siitä tuli vähän koiran ja nallen risteytys, pitkänenäinen röpökorva. Tässä kuvassa kaveri ei ole ollenkaan edukseen, mutta tämä oli ainoa tarkka... näin pienissä käsien tärinä näkyy kuvatessa vähän turhan paljon. Tämä nalle on tosi epäsiisti esim. Mariellan pikkuvirkkauksiin verrattuna, mutta tykkään kauheasti. Se on vähän nuhjaantuneen ja rakastetun näköinen. Mulla on ollut selvästi joku itsetodisteluvaihe näiden kutomisten ja virkkailuiden kanssa, mutta nyt täytyy todeta, että kyllä sitä oppii, kun tekee vaan. Tästä eteenpäin pitääkin palailla huovutuksen maailmaan, kun parin viikon päästä on Tampereen markkinat. Tuon sinne kyllä myös joitain virkkauksia ja neulomuksia myyntiin noiden huopaelukoiden rinnalle ja katsotaan mihin muuhunkin suuntaan nenä vie...

I made a tiny teddy. It turned out to be a dog and teddy mix with his long nose and crumply ears. The photo does not show how cute he is, but it's the only one I managed to take that was more or less focused and not blurry. My bear is nothing like the perfect and tidy ones Mariella makes, but I love this just the same. It looks a bit used and loved. I think I've been trying to prove something to myself with the knitting and crocheting lately, but now I feel that I've really learned something. Now I need to get back to the world of felting. There's a fair in Tampere, Finland after two weeks or so.

4 comments:

SusannaT said...

Sä olet kyllä vaarallinen näiden etsy linkkien kanssa.. mutta kiitos :)
Näitkös mun facebook viestin?

Lotte said...

No huh... sä oot aika ihmeellinen nainen! Ei noin pientä nallea voi ollakaan...

Merja said...

No voi jessus sentäään! Miten tollasia voi tehdä?

hannajaleijona said...

Kiitos, kiitos...

Tuo on tehty niin, että 0,4 mm koukulla virkkasin osat ihan fiiliksen mukaan, taisi olla kropassa ja päässä aloitusympyrässä 8 tai 9 silmukkaa ja raajoissa 6. Siitä sitten pötköön laajennusta ja kavennusta silmämääräisesti, täyttö cocktail-tikun avulla ja virkaten suuaukko kiinni. Sitten ompelin osat niveltäen yhteen ja ompelin vielä ilmeen nallelle. Hidasta, kovasti, mutta kun ei vaadi itseltään tarkkaa ja siistiä jälkeä ulkoasussa, niin ei kauhean vaikeaa. Kokeilemaan, kokeilemaan.