Harjoittelin kirjoneuletta vuorostaan, tuon tumman punaisen takin kanssa, mutta se olisi aika paljon helpompaa putkena sukkapuikoilla. Jahka vasta tilaamani pikkuiset puikot saapuvat, niin pääsen kouluttamaan sormiani pitemmälle. Kyllä ne Ainon sormikkaatkin minulta vielä joku kaunis päivä onnistuvat. Siihen on kyllä vielä matkaa.
Kuva on vähän hämärä, pahoittelen.
I practised knitting with many colours with the dark red gardigan and found that it would be so much easier knitted as a tube (a pullover I mean, not a gardigan) with 5 needles that have both ends pointed, like when you knit socks. I ordered some smaller two-headed needles and as they arrive I get to school my hands a bit further. I hope one day to knit gloves with fingers like Aino. It's going to take some time, but I'll get there.
The photo is a bit dark, sorry.
6 comments:
They are both beautiful!
Christine
Voi ei, niitä Ainon sormikkaita olen hänen blogissaan päivitellyt! Miten osaavat ihmisen nakkisormet taipua sellaiseen. Minun sormet taipuvat paljon paremmin lapionvarteen maankaivuuseen, tai kivien pyöritykseen!
It is a wonderful picture! Your knitting is wonderful, but....what about trousers?
Greetings, Sandra
Kuva on oikein kotoisa ja sympaattinen. Kaverukset näyttävät viihtyvän hyvin yhdessä ja molemmilla on ihanat neuleet päällä :)
Oi miten romanttista!
Me encantan tus diseños
http://minisantonia.blogspot.com.es/
Post a Comment