Thursday, April 1, 2010

Iloa ja surua - Joy and sadness


Meillä on vähän suruaika menossa, kun meidän rakas lemmikkimme Otso-kissa jouduttiin lopettamaan männäviikolla. Yritin maalata muotokuvaa hurmaavasta kissaherrasta, mutta ei siitä oikein näköistä tullut. Tuollainen hymyileväinen Otso kyllä oli. Tykkäsi kovasti ruuasta ja meistä. Ihana kissa.

Sohva majaili tovin jos toisenkin tullissa odottamassa, mutta tänään nappasin pyörän käyttöön ja porhalsin hakemaan sen kotiin. Aivan hieno! Suunnittelen itsekin tekeväni topattuja tuoleja ja sohvia lähitulevaisuudessa, mutta tämä oli niin sopiva teehuoneelle, että pyysin saada ostaa sen Jodyltä. Tämä oli proto, mutta minulle ja teehuoneen rouvalle oikein mieluisa.

It's a bit sad here now. Our beloved cat Otso had to be put to sleep last week. I tried to paint a portrait of him, but there's not much of a resemblance. He was a smiling cat like that, gentle and smart. Loved food. Loved us. Perfect little boy he was.

The lovely couch is made by Jody. It spent quite a while at the customs, but today I took my bike and rode there in the spring sunshine and it was fun. I'm going to try to make upholstered chairs myself too, but this one was just perfect to both me and the lady of the teahouse. This was sort of a prototype, but Jody agreed to sell it to me, so thank you very much! There are some other sofas at Jody's Etsy shop.

17 comments:

Taru said...

voi miten surullista :( Lemmikeistä on niin paljon iloa ja sitten tuo kaamea haikeus kun niistä joutuu luopumaan. Jotenkin niin tutulta tuntui jo tuo teidän kissa noiden tarinoittesi perusteella, että olen ihan niiskuna minäkin. T:Taru

Merja said...

Otan osaa suruunne, jonka suuruuden tiedän oman rakkaan kissamme menetyksen kokeneena vuosia sitten. Viisaan oloinen kissa-herra.

HauskaJuttu said...

Onneksi on iloakin surun keskellä. Ihanalta näyttää tekemäsi kuva, se on kyl ihana tapa muistaa ja muistella. Sopivasti tilaa surulle ja iloa ja mukavia asioita pääsiäiseenne.

Lize said...

Sorry to hear about your cat, they do become part of your family, don't they.

The little couch is lovely and especially the colourful upholstery.

anneve said...

Voi sentään, lemmikistä luopuminen on niin raskasta. Tyhjä kohta ja haiku jää.
Jaksamista ja auringon paistetta teidän pääsiäiseen.

The Visionary Butterfly said...

Sorry to hear about your cat. The portrait you did of him is lovely and Jody's sofa is equally so.

dora said...

Nuestras mascotas pasan a formar parte de nuestra familia, cuando se van... lo sentimos muchisimo, es normal.
Un abrazo Carmen

jirps said...

Voi, otan osaa =( . "Surun tuhkasta nousee timantti"; Otsosta tulee varmasti oikein muhkea muistojen timantti.

Kaunis tuo Otson kuva, meinasi tulla tippa linssiin täällä.

Taina said...

Voimaa ja haleja... Se on niin lopullista luopuminen rakkaasta lemmikistä.

Maria said...

Voi surku! Osanottoni.

Peach Blossom Hill said...

Oh, Hanna, so sorry about your sweet kitty! I accidentally ran over our sweet old kitty, Priss this winter and she died. I cried for days.

So glad the little sofa arrived to you safely and that you are happy with it! Thank you again for purchasing it!

Jody

Pubdoll said...

So sorry to hear about your cat, I still have fond memories of our cat which we had for 16 years, even though she died more than 20 years ago. They really do become an important part of the family! The portrait you made of him is lovely and so is the sofa!

Anonymous said...

Otan osaa!:( Tuttua minullekin. Kiitos kiinnostavasta blogista!

dale said...

Oh! (((Hanna))) I'm so sorry to hear about your kitty. :(

Maybe you can recreate him in miniature like you did for mine?

That couch is lovely, Jody did a great job on it. Good you have something to brighten your day, as well as the sunshine. :)

Mostly Art said...

I'm so sorry to hear about Otso, but also happy he was such a good friend to you for a long time.

Your tribute picture is lovely ♥

Heleena Uotila said...

Hän oli tosi ihana ja muhkea rakas ,otan sydömestäni osaa-Heleena

Wednesday said...

Otan osaa, hän lienee kuitenkin siellä kaikkein parhaimmassa paikassa, ja jumalten kellarit kuuluvat olevan täynnä hiiriä :) Oma kissi nukkui pois about puoli vuotta sitten, ja yhä meinaan ostaa kisunsapuskaa kaupassa käydessäni. Jaksamisia sinulle.