Wednesday, December 9, 2015

Supermuumin Mymmeli!


Tadaa! Minä olen Uma ja minä pystyn mihin vaan!

Hello! I'm Uma and I can do anything!


Siinä meni teidän lehtikasanne, hihii!

There goes your stack of leaves!


Pysyn pystyssä yhdellä jalalla! Ja mulla on pipari eväänä!

I can stand on one leg! And I've got a gingerbread bone!


Minä: Pysys nyt hetki paikallaan, että saadaan hyvä kuva. Istu vaikka siihen tuolille.
Uma: Okei, sopii!

Me: Stay still for a moment. Let's take a nice picture. Sit on the chair for a minute.
Uma: Ok! This is a nice chair.


Uma: Kato! Pysyn tässä pystyssäkin.
Minä: Varo vähän, se on aika kiikkerä.

Uma: Look! I can stand up here.
Me: Be careful, it's a bit wobbly.


Muksis!


Minä: Onneksi ei käynyt kuinkaan. Ota siitä joulusukka matkaan ja ole sitten kiltti Sonjalle, kun pääset kotiin.
Uma: Joooo! Pääsen mamman luo! Mutta sen tuolin otan kyllä mukaan.
Minä: Sopii hyvin. Pakataan sinulle vähän muutakin tarpeellista mukaan.

Me: You're fine, but take your Christmas stocking now and be nice to Sonja, when you get home.
Uma: Yes!!!! Can I go to momma now? Can I take the chair with me? I like to fly with the wobbly chair.
Me: Yes you can. We'll pack all your things.


Tässä on Uman esikuva. Eikö olekin kaunis?

Here is the real Uma. Isn't she beautiful?

Eläinpäiset ihmishahmot ovat minusta valtavan kiehtovia. Joskus tosi söpöjä, joskus vähän kammottaviakin. Konsepti toimii monessa muodossa, maalauksena, muokattuina valokuvina, naamioina ja tietysti nukkeina. Olen aivan ihastunut Annie Montgomerien isompiin nukkeihin. Ystävänikin tykkäsi niistä, joten päätin tehdä hänelle lahjaksi tämmöisen pikkuisen nuken. Huovutin sille koiran pään. Yritin saada sen näyttämään hänen ihanalta Uma-koiraltaan (viralliselta nimeltään Supermuumin Mymmeli, siitä otsikko ja nukke-Umankin koko nimi). Oli aivan ihana projekti, vaikkakin aikaa vievä ja välillä pelotti, että tuleeko tästä mitään. Silloin päässä soi, että tule hyvä Uma! Älä tule paha Uma! Ja hyvä Uma tuli. :)

Animal headed characters are very fascinating to me. Sometimes they are really cute and sometimes a bit creepy. The concept is applicable to painting or photos or masks and of course dolls. I'm very much in love with Annie Montgomerie's bigger dolls. My friend liked them as well, so I decided to make her a tiny doll. I felted the head and tried to make it look like her gorgeous dog, Uma. It was a wonderful project, though a very time-consuming and sometimes a bit scary. I didn't want to mess it up. And I didn't. :)

6 comments:

jirps said...

Ihana touhottaja, mainiot kuvat! Yhdennäköisyys on kyllä selvä :)

Maria said...

Ihana Uma tulikin <3
Niin eläväisen oloinen ja yhdennäköinen :)

Giac said...

Hei Hanna,
Uma on upea ... niin tosielämässä ja pienoiskoossa!
Iso halaus
Giac

Tippaiita said...

Ihanan energinen Uma!

Sillä Silmukalla said...

Apua, mä en kestä miten ihana. Ihan super!!!

The grandmommy said...

I love this idea! Uma is adorable! I had no idea she was so tiny. That only makes her cuter! :-)