Monday, February 29, 2016

Aurinko rakennustyömaalla - Sun arrived! It must be Spring




Oi miten ihanaa! Asun aika hämärässä asunnossa ja kun ensimmäiset auringonsäteet osuvat meille sisään näin keväisen läpitunkevina, niin voi pojat! Kyllähän sieltä nousevat esiin kaikki pölyt ja kissankarvatkin, mutta minusta on vaan niin kaunista.

I live in a quite shadowy flat and when the first rays of Spring sun find their way in it is delightful! It brings out all the dust and cat hair too for sure, but I do love the brightness. Even the dolls seem to enjoy the light.


Lunaa ei oikein edes tunnista ylivalottuneessa kuvassa, mutta minusta tämä on ihana. Oikea neiti Kevät Fauniuksen keittiössä, jonka pöydällä on edelleen osa Pirtin astioista. Kyllä  ne ehtii.

You cannot really recognize Luna in this overexposed picture, but I like it, she is such a Spring maiden with her wild hair. There are still piles of Pirtti dishes on Faunius' kitchen table. I'll sort it later on.


Faunius on edelleen aivan kesken, mikä näkyy hyvin tässä kuvassa, mutta tuo valo!

The house is a really a construction site, but the dolls tend to move in as soon as there is any kind of structure there. Oh, I don't mind. I'll concentrate on the light.

Monday, February 22, 2016

Juhlanäyttely osa 3. Satumaailma ja muuta - Anniversary Exhibition part 3.


Näyttelyssä on myös pienempi kokonaisuus satumaailmaan liittyviä ja sopivia taloja ja henkilöitä, jonka kokosi Elina Kataja. Etualalla on minun rantamajani. Siellä ovat väliaikaisesti lomalla huovuttamani koirateatterin kissaprimadonna sekä pianisti. Suurimpana satumaailmassa on Susanna Tunturi-Anttilan Esther-noidan talo, jonka kokoaminen vei paikan päällä nelisen tuntia. Se oli hyvä muistutus siitä, että nukkekotien muuttaminen ei ole mikään ihan pieni juttu.

There is also in the exhibition a smaller section of houses and characters of the more magical kind arranged by Elina Kataja. My beach house is there in the front. The largest house belongs to Esther the witch and is built and decorated by Susanna Tunturi-Anttila, who is putting up the house here. It took about four hours, which was a good reminder. Moving a dollshouse is not a small deal.


Minua harmittaa, kun Elina ei osunut yhteenkään kuvaan. Hän olisi näyttänyt ihanalta luomansa maailman kanssa kirkkaan pinkeissä hiuksissaan. Elina on tehnyt näyttelyyn mm. Tohtori Sykerön pajan ja Up-elokuvan talon, molemmat oikeita herkkupaloja upeine hahmoineen.


Minua ilahdutti kovasti nähdä Saara Vallinevan hahmoja, tässä kuumailmapalloilemassa Giles tyttöystävineen. Leppeää lentoa!

talo:Päivi Varis, kuva:Lis-Beth Mäkelä

Toinen harmituksen aihe on se, että kuvani Päivi Variksen hurmaavasta kokonaisuudesta olivat aivan tärähtäneitä ja jäivät tästä pois. Siinäkin on jo aikamoinen tunnelmapläjäys! Jälkilisäys: Onneksi Lissu tuli apuun ja sain vapaasti käyttää hänen ottamiaan kuvia Päivin talosta. Katsokaa nyt tuota porukkaa ja kokonaisuutta! Kiitos Lissu kuvasta.


Rantamajan sisustus muotoutui näyttelyyn tämmöiseksi.



Verhotkin sain ikkunaan, vaikkakin väliaikaisella virityksellä. Tämä kangas oli lähtökohta koko majaan.


Puukin valmistui juuri ennen kuin piti lähteä rakentamaan näyttelyä.


Sekä merisiilin kuoresta kyhätty valaisin.


Aloitin myös sirkuksen auton kunnostuksen. Vähän harmitti, kun idea tuli niin viime tipassa, etten ennättänyt tehdä eläimiä mukaan. No, pääsettepä ihastelemaan Petra Åbergin tekemää krutsia sentään. Se halusi aivan ehdottomasti mukaan ja vielä uudet helmet kaulaansa. Saa nähdä mitä villityksiä se vielä keksiikään, kun saan joskus sirkuksen valmiiksi ja esiintyjät saavat treenattua ohjelmansa kuntoon.


Oli jotenkin hauskaa, kun kuulin ohimennen yhden lapsikatsojan kommentin satumaailmasta: Iso kivi! Kato tuossa on iso kivi! Jotta pientä katsojaa ei turhauttaisi, kun mihinkään ei saa koskea, näyttelytilasta löytyy myös kaksi leikittävää nukkekotia.


Toinen lasten suosikki on Maria Malmströmin töitä esittelevällä seinustalla olevat Onnelin ja Annelin nukkekoti sekä Vaaksanheimon perheen koti ja auto. Kyllä niitäkin ihmeteltiin avajaisissa, että miten elokuvan talot voivat olla täällä. Samalla selvisi, että jonkun on pitänyt tehdä ne. Se joku onkin aikamoinen taituri, kuten vitriiniin kootut Väinölän aarteet paljastavat. Kiitos myös Marialle! Oli ihanaa nähdä nämäkin ihan oikeasti.

Anna Wegelius ja Erja Helander

Vielä kerran korostan, että kannattaa mennä ja kannattaa mennä ajan kanssa ja kannattaa mennä uudemmankin kerran! Ihan huima juttu! Onnea vaan yhdistykselle.

P.S. Täällä on Petri Iso-Mustajärven hauskoja tarkkuuskohtaa vaihtelevia otoksia näyttelystä.

P.P.S Täällä on Aamulehden juttu näyttelystä.





Juhlanäyttely osa 2. Kerrostalot - Anniversary exhibition part 2.

Minä tutkin tarkasti joka asunnon, eli anteeksi, jos jouduitte avajaisissa jonottamaan. :) Talojen jalustoihin on kiinnitetty pienet fikkarit, jotta voi valaista kaukaisimmatkin nurkat esille.
 Toinen iso kokonaisuus näyttelyssä on kerrostaloalue. Tämä on nopean toiminnan, ideaan tarttumisen ja uskaliaan ja ahkeran toteutuksen riemuvoitto. Anna Wegelius sai idean näyttelyyn tulevasta kerrostalosta, jossa jokainen asunto olisi eri tekijän käsistä marraskuussa 2014. Anna suunnitteli taloon tulevan kaksion pohjapiirroksen ja Johanna Halonen yksiön. Jutta Lindblom suunnitteli ja toteutti kylpyhuoneiden kalusteaihiot. Anna suunnitteli porraskäytävän ja talon kuorirakenteen. Keväällä 2015 yhdistyksen jäsenet saivat tilata asunnon sillä edellytyksellä, että sisustus valmistuisi näyttelyyn. Suosio oli huimaa ja lopulta taloja rakennettiin kolme. Ne ovat vaikuttava näky Verkarannan isossa tilassa. Tässä kirjoituksessa on muutama välähdys kerrostalojen elämään.

The other big part of the exhibition are three six-storey apartment buildings, where each apartment is decorated by a different maker. Anna Wegelius got the idea in November 2014, so it has been very very quick execution for a project this size. The buildings are just amazing. Here are just a couple of glimpses of the buildings.


Voi miten kaunis saunan ovi.


Jaahas, siellä saunotaan, ei häiritä enempää. Pukuhuoneessa odottavat kylpytakit.

Anna Wegelius
 Martta ja Aarne olohuoneessaan.

Anna Wegelius
 Olohuoneen toisella laidalla on useampikin keskeneräinen projekti menossa.

Anna Wegelius
Martan ja Aarnen keittiö

Anna Wegelius

...ja vihreäsävyinen makuuhuone

Maija Salo
 Vladimir on saanut Aukustista vieraan. Pöytä notkuu blinitarjoilun runsaudesta. Tämän asunnon toisella puolella oli seinällä Suvijuhlien juliste. Ihan sydämessä läikähti, että se oli Vladimirille tärkeä tapahtuma ja minullekin se oli ja voi miten tämä pienten maailmojen kanssa puuhaaminen yhdistää ja luo upeita elämyksiä meille onnellisille. :)

Aino Joensuu
 Olgan ja Alexin keittiö. Tässä kuvassa asunto on vielä asettelultaan kesken. Menkäähän katsomaan näyttelyyn, kuka vielä puuttuu kuvasta. :)

Aino Joensuu
Tästä olohuoneestakin puuttuvat vielä juhlavieraat, vai ovatkohan kaikki keittiössä juuri nyt. Huomaathan miten matolle on läikkynyt punaviiniä ja sitä yritetään imeyttää suolaan. 

Leeni Wegelius
Tässä yksiössä sairastetaan kovaa flunssaa. Takkuinen pää pilkistää juuri ja juuri vällyjen alta sängystä. Sohvallakin on levätty. Parane pian!

Leeni Wegelius
 Yksiön keittiö

Anne Vesterholm, nuket:Taru Astikainen
 Kaarina ja Impi tuttuna vieraanaan Aulis


Anne Vesterholm
 Kaarinan ja Impin tunnelmallinen kylpyhuone.

Eeva Vaurio
 Poikamiehen keittiö. Täällä sisustus on selvästi lähellä sydäntä, kaikki on niin tyylikästä.

Eeva Vaurio
 Asunto on huoliteltu kylpyhuonetta myöten.

Johanna Halonen
Kadehdin tämän rouvan vihreää peukaloa. Katsokaa miten upea viherkasvi hänellä onkaan!

Aila Latva-Karjanmaa
Tässä tunnelmallisessa asunnossa oli aivan loistavia oivalluksia eri kalusteiden ja tarvikkeiden tekemiseen.

Päivi Vento
Kurkistimme ravintola Padan ikkunoista sisään. Voi miten vilkas ilta ja niin tunnelmallista. 
Näyttelyssä kannattaa kyykistyä ulottuakseen katsomaan alimpiinkin kerroksiin. Siellä on talojen omia tiloja pesutuvasta saunaan ja liiketiloja hautaustoimistosta eläinkauppaan sekä ainakin korupaja. Upeita töitä nämäkin.

Minna Lievonen
Tässä kylpyhuoneessa kuivuvat hurmaavat sukkikset herättivät ihastusta laajalti.

Teija Hämälä
Tässä asunnossa asui eläköitynyt käsityön opettaja ja sen huomaa. Asunnossa oli aivan käsittämättömän taitavasti toteutettuja yksityiskohtia.


Pieniä teknisiä ongelmia ratkottiin vielä näyttelypäivänäkin ja saatiin kaatuneet lavuaarit ojennukseen. Kuvassa työskentelevät Susanna Tunturi-Anttila, Anna Wegelius ja Aino Joensuu, joka toimi näyttelyn järjestelyjen koordinaattorina. Suurkiitos hänellekin!



Tämä kuva on ruma, tässä vasta valmistellaan kerrostaloja, mutta tästä hahmottaa, miten isoja rakennukset ovat ja miten monta asuntoa niistä löytyy. Kannattaa varata aikaa näiden katsomiseen ja ottaa taukoja välillä. Upea juttu on se, että asunnot on tarkoitus valokuvata jossain vaiheessa huolellisesti. Olisi ihanaa lukea ihan jokaisesta ja tallettaa hyvät kuvat kaikista talteen, vaikkapa juttusarjana yhdistyksen lehdessä. Toisaalta koko näyttelystä saisi upean, laajan julkaisun, jos siihen vain resurssit riittävät. 

Kiitos Anna ja kaikki tekijät! Oli ihan mielettömän hienoa päästä kurkistamaan teidän koteihinne.

Sunday, February 21, 2016

Juhlanäyttely osa 1. Rintamamiestalot - Anniversary exhibition part 1.

muuntamo ja pysäkki:Erja Helander, nukke:Taru Astikainen

Huh, osasin jäädä oikealla pysäkillä pois, kun kävin tutustumassa Nukkekotiyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttelyyn Tampereen Verkarannassa. Näyttely on avoinna 19.3. asti. Minulla oli onni päästä vähän auttelemaan ihan viime metreillä ja vielä avajaisiin nauttimaan valmiista näytteillepanosta. 

Yay, I got out on the right bus stop. The Finnish Dollshouse Association has its 25th anniversary and there's a remarkable exhibition at Verkaranta, Tampere. It will be open untill March 19th and well worth the visit if you are anywhere in Finland. I was very lucky to be able to help out just a bit at the final stage of preparations and attend the opening. I thoroughly enjoyed it all. 

Kaisa (Something Tiny)

Tämä kirjoitus esittelee pieniä palasia Rintamamiehentiestä. Kyseessä on valtavan työmäärän sisälleen kätkevä yhteisprojekti, jossa yhdistyksen täyttäessä 20 vuotta, Erja Helander suunnitteli ja toteutti talopaketin rintamamiestalon pohjalta. Kyseessä on siis myös merkittävä kulttuurihistoriaa elävöittävä projekti, koska talotyyppi on ollut tärkeä ja aika nerokas tapa asuttaa ja voi mitä merkityksiä nämä talot ja asuinalueet ovat oikeassa elämässä saaneetkaan vuosikymmenten varrella. Jäsenet saattoivat lunastaa itselleen rakennussarjoja, joita Erja sahasi lopulta kahdessa koossa kaikkiaan 100 kappaletta. Kukin talonomistaja on sitten rakentanut, pintakäsitellyt ja sisustanut talonsa haluamallaan tavalla ja osa näistä on nyt näytteillä Erjan koordinoimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa maisemassa. On siinä varmasti talot suhanneet pitkin Suomen maata ja rakennustyömailla saha laulanut! Monta toimijaa on tarvittu kaiken järjestelemiseen. Ihan uskomaton juttu!

Eeva-Maria Alatalo

Tämä Eeva-Maria Alatalon talo vei ajatukset suoraan 40-luvulle ja oli jännittävällä tavalla tutun oloinen ja vahvatunnelmainen. Muutenkin oli kuin olisi päässyt yhtäaikaa asuntomessuille ja kurkistamaan historiaan ja näkemään todellista elämää ja eri ihmisten esteettisten käsitysten äärelle. Anne Vesterholmin upeasti kokoamat ja muokkaamat kirjoitukset jokaisesta talosta kunkin rakentajan omien muistiinpanojen pohjalta täydentävät tunnelman. 

Anne Vesterholm

Anne Vesterholm

Kas, Arvo on laittamassa pyykkiä narulle. 
Pihoillakin on niin paljon katsottavaa ja ihasteltavaa ja on ihmeellistä, miten aivan eri tyyppiset naapurukset sopivat kadun varrella hyvin yhteen. Oli myös ihania kohtaamisia avajaisissa, kun osa talonomistajista, jotka asettuivat kadulle vieretysten tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Siinä aisti hyvän mielen ja ylpeyden, kun oltiin oltu mukana tekemässä ensin ihan omaa projektia ja lopulta näki miten kaikki tulivat yhteen.


Talo: Tanja Tirkkonen, Nukke:Taru Astikainen

No niin, täällähän se tytärkin odottelee. Oli ollut Helmin kanssa leikkimässä, terveisiä vaan. :) (Uskalsin laittaa nukkeni portaille kuvattavaksi, kun teimme yhdessä pihaa kauniille talolle, toivottavasti ei haittaa.) Katsottavaa riittää niin paljon, että kannattaa varata aikaa ja pitää välillä taukoja ja katsoa uudestaan.


Oli ihanaa päästä kesään. Sitä minä jo kovasti kaipaan.

Leena Asikainen

Asukkaitakin oli monenlaisia monenlaisissa puuhissa. Tämä keltainen kulmatalokin oli niin hieno kaikkine yksityiskohtineen. Katsokaa vaikka niitä portaita!



Jokaisella talolla oli omanlaisensa postilaatikko. Tässä yhdet kauneimmista, Lissu Mäkelän tekemä rivi taloja.


Paula Tuukkanen

Kadun varrella vuodenaika vaihtui hiljalleen alun marraskuulta talveen ja ympäri vuoden taas lunta odottaviin näkymiin.

Kenenkäs oli tämä sininen unelma?

Talviset näkymät olivat myös todella herkullisia lumitöineen ja aurausjälkineen. Jäätynyttä loskaakin oli. Suomessa on niin vaihtelevat talvet.

Nukkekotiyhdistyksen yhteisesti tekemä talo, rakennus ja ulkopinnat:Erja Helander

Nukkekotiyhdistyksen yhteistalo, keittiö:Aino Joensuu ja Maija Salo

Yhdistyksen omassa, yhteisprojektina valmistuneessa talossa oli hauska bongailla eri tekijöiden upeita miniatyyrejä. Keittiössä mellastaa minun tekemäni kissa. Oli ihanaa nähdä muuallakin siellä täällä omia töitä oikeissa ympäristöissään. Kiitos siitä kaikille, joiden taloihin oli sopinut joku minun tekemäni juttu.

Nukkekotiyhdistyksen yhteistalo, olohuone:Elina Kalli ja Riika-Maria Paakkunainen

Yhdistyksen talon olohuoneessa oli Larissa Vannisen ihan mieletön akvaario ja herranen aika, siellä barbit tanssivat takassa discovalossa! Ja tämä on 1:18 koossa. Huh huh!

Elisa Laitinen, Päivi Hietanen, Anne Vesterholm, Anu Jokelainen, Sirkka Vesterinen ja Erja Helander

Tässä vielä pari kuvaa vähän laajemmalta. Katsokaas tuota ensimmäistä punamultakaunotarta. Voi mikä kuisti! Voi kun joku taitavampi kuvaaja saisi taiottua näitä koko kadun tunnelmia talteen. Silmä osaa häivyttää Verkarannan seinät ja muun näkymästä ja voi miten onnelliseksi tämmöinen elämäntapaharrastaja tuleekaan, kun näky on näin komea ja mittava!

Erja Helander, Kaisa (Something Tiny) ja Eeva-Maria Alatalo

Kiitos, kiitos ja kiitos!!!!!!! Myös yhdistyksen perustajalle, Päivi Varikselle ja kaikille puheenjohtajille, hallitusaktiiveille ja muille yhdistyksessä työskenteleville ja työskennelleille. Ja nyt kaikki kynnelle kykenevät Tampereelle. Eikös se VR juuri sopivasti alentanut lippujenkin hintoja?

Anteeksi, kun en tohkeissani merkinnyt ylös kaikkien kuvaamieni talojen tekijöitä (jälkihuomautuksena kiitos kaikille, jotka auttoivat oikeiden nimien etsimisessä, nyt on jo melkein kaikki nimet oikeissa paikoissa kuvien alla). Kuvissa vilahtaa myös vain muutama talo. Avajaiskuvat otettiin aika tärisevin käsin. :) Kaikki ansaitsisivat tulla kuvatuksi, tekijä mainituksi nimeltä ja kiitokset joka ikisessä näyttelystä kertovassa jutussa.