Tervetuloa kurkistamaan meidän jouluvalmisteluita. Minulla on takana pari aika rankkaa viikkoa ja nyt tuntuu järjettömän hyvältä vähän puuhastella jouluisten asioiden parissa. Kranssiin haimme sammalta ja varpuja sysipimeästä metsästä lyhdyn ja polkupyörän lamppujen valossa kolmen sukupolven kesken ja meillä oli ihan huippua. Käpyihin on levitetty liimaa ja sitten seosta, jossa on suolaa ja vähän kimallusta.
Welcome to see our Christmas preparations. I've had a couple of tough weeks so it feels fantastic to have a couple of days off and get into Christmas mood. We gathered moss and lingonberry twigs for the wreath in pitch black with a lantern and lights from our bikes. It was fun. We glued salt and a touch of glitter to cones before adding.
Teimme isoon lasipurkkiin pienen tonttukuvaelman. Siinä mennään piilosta. Voi possua, parempaa piiloa etsimään, jos meinaat välttää kinkkuisen kohtalon!
We used the rest of the moss to make a small scene with elfs' hide and seek. Poor piggy, he should really find a better hiding place to avoid his fate (the traditional finnish Christmas feast is ham.)
Parvekkeelle unohtuneet anemonet alkoivat viritellä siellä uutta kasvua, joten nostin ne ikkunalle. Saa nähdä tulisiko yhtään kukkaa. Aikamoinen jouluruohorutakko.
Anemones at the balcony started to make new shoots as it is really very very warm in here. Not typical weather at all. I moved them inside and we'll find out if they manage to give me any flowers in the darkness of our winter.
Taloudessa on kaksi joulukalenterihullua. Tyttären kalenteri näyttää tältä. Minä olen saanut ihastuttavia yllätyksiä Aavalta, Marialta ja Joycelta. Juliannan kalenteri alkaa vielä 15.12., eli jännitettävää riittää. Kuvaamisen kanssa on ollut aika heikkoa, mutta laitan sitten oikeat pläjäykset, kun sinne asti pääsen (ja onnistun yrityksissäni, Marian upeasta piparikylästä olen ottanut varmaan 25 kuvaa eikä ainoatakaan kelvollista.)
We're both nuts about advent calendars. This is Aava's and she can open a small gift every morning. I've opened lovely gifts from Aava and Joyce each morning and from Maria on Sundays. Julianna's calendar begins at 15th, so there are lots to be excited about. I've found photographing miniatures arduous lately, but I'll show off my treasures later on. (If I manage to take any decent photos, I've taken at least 25 of Maria's fantastic gingerbread Christmas village, but none in focus.)
Tänään leivoimme ekan erän pipareita ja kuuntelimme jo joululaulujakin. Pihalla vihertää, mutta tärkeintä onkin se miltä sisällä tuntuu. Kyllä saa joulu tulla. (Ai niin, hassua on se, että sydänpipareiden pitsikuviota matkivaan kuorrutukseen idea tuli Snowfernin minipipareista...)
Today we made the first batch of gingerbread and listened to Christmas songs too. It's green outside, but the most important thing is how you feel inside. Christmas is welcome to come to our home. (Oh, and I find it amusing that the inspiration for the lace in my heart shaped gingerbread is from Snowfern's amazing miniature cookies...)
