Arvostan kovasti henkilöitä, jotka tekevät miniatyyrikenkiä. Niissä on melko kova homma. Tälle tyttöselle tein saapikkaat suoraan jalkoihin, jolloin kengälle saa hyvät tuen, jalka toimii lestinä ja kengän voi liimata suoraan kiinni. Noista nauhoista tykkään, vaikka eivät osuneetkaan ihan siististi ja tasaisesti reiät nahkaan.
I think miniature cobblers are fearless folk. Making shoes is not the easiest job you can think of. I made leather lace-up boots for this girl, glued straight to her feet, which makes it a whole lot easier. I like the ribbons, even though the holes are not neat and even.
Aikamoista nyhertämistä varmaan, en osaa oikein kuvitella! En ole kokeillut vaatteiden tekemistä, enkä tajua, miten saat neulottua noin pientä...!
ReplyDeleteSaila, se on vain käsien totuttelukysymys. Joku riepu ensin ykkösen puikoilla ja uudestaan vähän monimutkaisempaa ja sitten kokeilemaan vähän pienemmillä puikoilla ja ohuemmalla langalla. Silmukkamäärät on pieniä, joten sen hankaluuden sietää, kun valmista tulee niin nopeasti. Kädet kyllä väsyy aika pian. Oikeille ihmisille neuloessa puikot tuntuu haloilta aluksi... :)
ReplyDeleteHei Hanna,
ReplyDeleteKaunis työ. He näyttävät hyvin realistinen kuva.
Iso hali,
Giac
Nätit kengät! Niin kuin on koko tyttö kaikkine asusteineen.
ReplyDeleteIhanat rypyt kengissä tuolla takana! Näillä on oikeasti kävelty.
ReplyDeleteNää popot on kyllä piste iin päälle!
ReplyDeleteIhana katsella blogiasi. Rakastan kauniita värejä ja sinulla niitä on. Osaat totisesti käyttää kauniita värejä ja tyylisi on niin rento. Kengät ovat ihan mahdottoman hienot.
ReplyDelete